Onko suunnitelmissasi remontti? Ennen varsinaiseen remonttiin ryhtymistä on syytä vilkaista hieman, mitä kaikkea huoneistoremontti pitää sisällään, ja mitä toimenpiteitä tarvitaan ennen varsinaisen työn aloittamista. Huoneistoremontti tarkoittaa yleensä sellaista korjaus- tai muutostyötä, joka tehdään kerros- tai rivitaloasuntoon. Huoneisto-sanalla viitataan asunto-osakkeiden oikeuttaman asuntoon tai asunnon osaan. Osakas ei varsinaisesti omista kyseessä olevaa asuntoa, vaan hän omistaa sen osan taloyhtiön osakkeista, jotka oikeuttavat hänet hallitsemaan sitä.

Vaikka tämä kuulostaa kapulakieleltä ja byrokratialta, on tärkeää muistaa, että osakkaalla on periaatteessa vain hallintaoikeus huoneistoonsa. Näin ollen taloyhtiöllä on viime kädessä oikeus päättää tehtävistä remonteista. Käytännössä osakas saa kuitenkin aina remontoida oman huoneistonsa tiloja, mikäli remontti ei ulotu hänen asuntonsa ulkopuolelle eikä se haittaa muita asukkaita eikä talon turvallisuus ole uhattuna. Taloyhtiöllä ei ole mitään syytä vastustaa hyvin suunniteltua ja toteutettua remonttia – päinvastoin: kunnostettu ja ajanmukainen asunto parantaa asumisviihtyvyyttä ja nostaa huoneiston osakkeiden arvoa.

Remontti-ilmoitus

Jos teet remontin kerros- tai rivitalossa, tai muunlaisessa talossa, jota hallinnoi taloyhtiö, muista tehdä aina remontti-ilmoitus. Tätä voisi pitää remontin ensimmäisenä vaiheena, eli A-kirjaimena. Mikäli remontoit omakotitaloa, ei ilmoitusta tehdä, mutta silloinkin on syytä selvittää säännökset ja vastuuasiat.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan huoneistossa tehtävistä remonteista tulee tehdä etukäteen ilmoitus taloyhtiön hallitukselle. Aivan pienistä remonteista, kuten esimerkiksi sisäseinien pintakorjauksista ja maalauksista ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, vaan ilmoitus tulee tehdä silloin, kun remontti voi vaikuttaa naapurihuoneistoihin ja talon rakenteisiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa muovimatto korvataan parketilla, tai muutostöiden takia pitää katkaista veden tulo joksikin aikaa.

Remontti-ilmoitus tehdään isännöitsijälle kirjallisesti, ja sen tarkoitus on turvata sekä muiden osakkaiden että remontin tekijän oikeudet. Samalla selviää suunnitellun remontin mahdolliset vaikutukset talon rakenteisiin sekä se, tarvitaanko remonttia varten erillinen viranomaislupa. Ilmoitus kannattaa tehdä ajoissa, sillä remonttia ei saa aloittaa ennen, kuin taloyhtiön hallitus on ilmoittanut antavansa siihen luvan. Mikäli remontilla on vaikutusta naapureihin, ovat isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus yhteydessä heihin.

Varsinainen remontti

Lupa-asioiden jälkeen on tietysti aika aloittaa varsinainen remontti; tätä voidaan kutsua vaikkapa vaiheeksi B. Remontteja on niin monenlaisia ja vaativuudeltaan eritasoisia, että tässä yhteydessä ei voida kovinkaan yksityiskohtaisesti antaa teknisiä neuvoja. Ammattilaisten ja asiantuntijoiden palveluja kannattaa yleisesti ottaen kuitenkin käyttää mahdollisimman paljon. Mikäli kysymys on kylpyhuoneremontista, sen saa tehdä vain valtuutettu ammattilainen. Sama koskee myös esim. sähkötöitä ja LVI-asennuksia. Pintaremontteja voi yleensä tehdä melko turvallisin mielin itse.

Remontin jälkeen

Lopulta koittaa vaihe C, eli remontti on valmis. Taloyhtiöllä on myös oikeus ja velvollisuus valvoa tehtyjä remontteja. Yhtiö voi käyttää tähän taloyhtiön edustajaa tai ulkopuolista asiantuntijaa. Taloyhtiön valvonta on myös osakkaan etu, mutta vastuu tehdystä remontista on kuitenkin aina itse osakkaalla. Valvonnasta aiheutuu myös kustannuksia, jotka lankeavat osakkaan maksettavaksi. Hänellä on kuitenkin oikeus saada valvontakäynnin kustannusarvio ennen remontin aloittamista.