Lämmin ja turvallinen koti on yksi miellyttävän elämän tärkeimmistä kulmakivistä. Talotyypistä, asuinpaikasta ja käyttöpaikasta riippuen oman kiinteistönsä voi lämmittää monella eri tavalla, joista kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Suomen kaltaisessa kylmän ilmaston maassa jonkinlainen lämmitysjärjestelmä kun on käytännössä pakollinen, kannattaa talon rakentajan tai ostajan ottaa huolellisesti selvää eri lämmitysratkaisujen yksityiskohdista, mahdollisuuksista ja vaatimuksista.

Vaikka eristämisessä suomalaiset ovat maailman huippua, meidän ”paheenamme” on korkeiden sisälämpötilojen suosiminen. Harvassa kodissa maassamme lämpötila on säädetty alle 20 asteeseen, monissa talouksissa ollaan jopa suoranaisissa hellelukemissa ympäri vuoden. Näin lämpimät astemäärät ovat erittäin poikkeuksellisia maailmalla, jossa alle 20-asteinen sisälämpötila on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Liekö syynä ympärivuotinen kylmyys vai silkka mukavuudenhalu, lämmitysjärjestelmiin satsataan joka tapauksessa Suomessa satoja tuhansia euroja kuukausittain, pelkästään kotitalouksissa.

Maalämpö on kiistaton ykkönen

Maalämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto uudisrakennuksissa jopa yli 50 prosentin markkinaosuudella. Kertainvestointina maalämpöpumppu on kallis hankinta, mutta se on samalla yksi energiatehokkain ja ympäristöystävällisin lämmitysmuoto: maalämmöllä kiinteistön haltija voi säästää peräti 80 % energiakuluissa.

Koska maalämpö on kirjaimellisesti maaperästä kumpuavaa lämpöä, kuuluu se uusiutuviin energianlähteisiin ja sitä kautta se on monien ympäristötietoisten rakentajien ykkösvalinta. Kaikkiin uudisrakennuksiin maalämpöä ei kuitenkaan ole saatavilla, esimerkiksi pohjavesialueella sijaitseviin tontteihin maalämpöpumppua ei voi asentaa lainkaan. Maalämpöpumpun asennuttajan on lisäksi otettava huomioon mahdolliset porauslupien hakemiset ja erilaiset maaperät tonttinsa alla.

Energiavihreys tuo säästöjä

Tiheissä taajamissa asuville maalämpö ei välttämättä ole mahdollinen vaihtoehto, mutta se ei tarkoita, etteikö vihreitä periaatteita voisi noudattaa muutoin kodin lämmitysratkaisuissa. Poistoilmalämpöpumpun suosio on viime vuosina noussut tasaiseen tahtiin ja monissa avaimet käteen -periaatteella myytävissä omakotitaloissa se löytyykin jo alun alkaen.

Ideana siinä on, että talo lämmitetään talosta poistuvalla ilmalla, eli poistoilmalämpöpumppu kerää talteen sisätilojen lämmön ja käyttää sitä ilman tai käyttöveden viilennykseen. Menetelmän käyttö tuo säästöjä energiakuluihin noin kolmanneksen, jos vertaa suoraan sähkölämmitykseen. Muutamalla aurinkopaneelilla ja hyvällä eristyksellä energian omavaraisuusaste sen kuin kasvaa, jos tontin sijainti on siihen suotuisa.

Kauko- ja sähkölämmitys ovat helppoja vaihtoehtoja, mutta kalliita

Suorasähkölämmitys ei tarvitse toimiakseen isoja alkuinvestointeja, lämpöpumppujen maahan poraamista tai erillisten ilmanvaihtolaitteiden asennusta, vaan lämmittäminen tapahtuu pattereiden ja lämpökaapeleiden avulla pelkällä sähkövirralla.

Kaukolämpö on kaupungissa asuville ehkä kaikista tutuin lämmitysjärjestelmä, sillä taajamissa monet rakennukset ovat osana kaupungin omaa kaukolämpöverkostoa. Kaukolämpöverkostossa kulkee jatkuvalla syötöllä kuumaa vettä, jota jaetaan taloyhtiöiden omiin lämmönjakokeskuksiin ja sitä kautta asuinhuoneistojen lämmitysputkistoihin. Tällä hetkellä kaukolämpö on Suomessa yleisin lämmitysjärjestelmistä.

Lämmitysmuotoina ne ovat siis kalliimmasta päästä, jos ajatellaan kuluja kuukausi- tai vuositasolla, eikä asiaa helpota lainkaan alati muuttuva sähkön hinta. Sähkö- tai kaukolämmitteisen talon omistaja onkin täysin sähköyhtiöiden ja kaukolämpöjakelun hinnanmuutosten armoilla, ellei rinnalla ole vaihtoehtoista ”kakkoslämmitysjärjestelmää”, kuten ilmalämpöpumppu.